Startseite
  Über...
  Archiv
  Gästebuch
  Kontakt
 

  Abonnieren
 



  Letztes Feedback



http://myblog.de/juhojaakonpoikajunttila

Gratis bloggen bei
myblog.de





Juho Jaakonpoika Junttila Kärsämä

FM Mauri Junttila


Sukututkimuksen tuloksia - kuninkaallisista ryysyläisiksi


I Yrjö Erkki Eeronpoika Junttila Temmes 1900 Tyrnävä 1952

& Anni (Anna) Elina Junttila os. Pasanen Tyrnävä 1900-1989

II Eero Antinpoika Junttila Temmes 1870-1948

& Hilda Maria Junttila os. Parviainen Temmes 1872-1915

leskimiehen II puoliso Hilda Maria Heikintytär os. Puhakka Temmes 1882-1978

III Antti Juhonpoika Junttila Temmes 1825-1906

& Maria Junttila os. Anttila Temmes 1840-1901

IV Juho Jaakonpoika Junttila-Sillankorva Temmes 1790-1856

& Brita Junttila-Sillankorva os. Haapa-Perttula Temmes 1790-1870


[Jacob Pehrsson Kärsämä Junttila 1741-1797 Temmes

Stina PehrsdotterKärsämä Junttila os. Kauppi 1766 - ?Temmes

Pehr Mattson Kärsämä Sillankorva 1719 – Temmes

vaimo ?? Temmes]


V Antti Antinpoika Haapa-Perttula Temmes 1762 -?

& Anna Haapa-Perttula os. Haapaniemi Temmes 1767 -?

VI Antti Antinpoika Haapa-Perttula Temmes ? - ?

& Anna Haapa-Perttula os. Schroderus Liminka 1729 Temmes ?

VII Abraham Petterinpoika Schroderus Rantsila 1690 Liminka 1775

& Margaretha Schroderus os. Zimmerman Pyhäjoki 1697 Liminka 1738

VIII Eric Ericuksenpoika Zimmerman Tukholma 1656 Pyhäjoki 1731

& Anna Zimmermann os. Letzle ?? - ??

IX Jacob Wijkmaninpoika Letzle Turku ? Tukholma 1692

& Brita Letzle os. Forbus ?? - ??

X Caspar Hansson Forbus Gdansk/Danzig/Jaroslav 1592 Ii 1682

& Brita Forbus os. Limingius Ii 1600 Ii 1696

XI Johan Larsson Limingius (myös Lithovius, Corvinus) Liminka 1563 Ii 1634

& Christina Limingius os. Sursill Uumaja 1562 Ii 1632

XII Östen Ericsson Sursill Uumaja 1520-1582

& Magdalena Sursill os. Ericsdotter Vaasa 1535 Uumaja ??

XIII Eric Östensson Ångerman (Sursill) Ångermanland 1480 Uumaja 1548

& Dordi Ångerman os. Bure Uumaja 1507 – 1550

XIV Jacob Andersson Bure Uumaja 1450 - ??

& Kealog Bure os. Olofsdotter Uumaja ?? - ??


Sursillien kantaisä Eric Ångerman osallistui Ruotsin sisällis-/vapaussotaan (vv. 1521-1523) voittaja – armeijassa muonanhankkijana. Kyseisessä sodassa suuri osa Ruotsia pääsi irti Kalmarin unionista (vv. 1397-1523) ja Tanskan Kristian II kuninkaasta (vv. 1481-1559). Ruotsia alkoi hallita kuningas Kustaa Vaasa (vv. 1496-1560).


Arvellaan Ångermanlandista kotoisin olleen Eric Ångermanin Sursill sukunimen johtuneen siitä, että hän oli vallankumousarmeijan muonanhankkijana kuljetuttanut sotilaille kotiseutunsa perinneruokaa hapansilakkaa. Sotilaat olivat sitä syödessään alkaneet epäillä myrkytystä. He aloittivat syömälakon. Kalmarin unionin vastaisen liittouman ylipäällikkö Kustaa Vaasakin hermostui. Ehkä sodan häviämisen pelosta?


Olisiko Ruotsin (1521-1523) itsenäisyyssodassa sekoiluistaan johtuvaa ollut se, ettei Eric Ångermanille (Sursill) ollut sodan jälkeen sijaa lähellä hovia, vaan tapaamme hänet seuraavaksi kaukana Ruotsin Lapissa? Nähtävästi karkoitus oli rangaistus. Hänen oli kuitenkin suotu elää, mutta hänen piti alkaa elää kaukana hovista.


Armollisuus saattoi johtua siitä, että entinen vallankumousarmeijan muonanhankkija oli osannut kirjoittaa, laskea ja lukea. Harvinaisia taitoja niinä aikoina. Kuningas Kustaa Vaasa aloitti erämaiden asuttamisen. Erämaissa tarvittiin esimerkiksi vouteja.


Ruotsin vapaussodan (vv. 1521-1523) jälkeen Kustaa Vaasa aloitti uudistukset. Hänen ansiostaan Ruotsi alkoi kasvaa tulevaksi Pohjolan suurvallaksi. Alettiin tehdä uudistuksia. Helsinki perustettiin vuonna 1550 kilpailemaan kaupankäynnistä Tallinnan kanssa. (Se oli osa Ruotsia vuodesta 1561). Itämaa, Suomi tunnustettiin osaksi Ruotsia. Kustaa Vaasa lakkautti Västeråsin (v. 1527) valtiopäivien julistuksella Ruotsista katolisen kirkon, tilalle tuli luterilainen. Hän lakkautti huonoksi nähneensä linnanherrajärjestelmän. Verorahat ja muutkin kruunulle kuuluvat, kun tahtoivat vain jäädä makaamaan linnanherrain omiin aarrekammioihin. Veroja alkoivat kerätä voudit. Myös suoraa toimintaa harrastanut Kustaa Vaaa mestautti Kalmarin unionille ja Tanskalle uskollisia kilpailemasta vallasta. He olivat olleet vanhaa aatelistoa, jotka olivat päässeet valtaan Kalmarin unionin aikana.


Östen Ericsson Sursillin (vv. 1520-1582) lapsia kulkeutui Pohjanlahden Suomen puolelle. Noiden Sursillien sukulinjaan liittyy valtavat määrät nykyistä suomalaista. Östen Sursill oli toiminut voutina Ruotsin Lapissa. Ei vaikuttanut hovissa tai lähellä sitä. Alhaista syntyä, hänkin oli ollut. Luonnollisesti hyväsukuiset, erityisesti vuosien 1521-1523 sodan voittaja - armeijassa sotineet tai heidän jälkeläisensä, saivat jäädä siviilisaation pariin Birkaan, Upsalaan, Sigtunaan tai Tukholmaan hovin läheisyyteen.


Syrjimiskäytäntöä voi uskoa olleen myös pappien keskuudessa. Hyväsukuiset saivat jäädä iloisten krouvien Tukholmaan, Turkuun tai Upsalaan. Huono-osaiset lähettiin Ruotsinmaan suuriin erämaihin tappelemaan elintilasta ryssäin ja susien kanssa.


Primitiivissä oloissa elivät 1500 – luvulla Lapissa. Ei siellä eletty kristallikruunujen loisteessa. Maakuopissa, risu - ja turvemajoissa sekä eläintennahkoista kootuissa lappalaiskodissa asuivat silloin ja vielä satoja vuosia eteenpäin, paikoin nykypäiviin saakka. Eläintennahkoihin pukeutuneita he olivat olleet.


Tuhansien vuosien erot olivat olleet esimerkiksi Hollannin, Saksan ja Ruotsin kesken. Rheinin varren taloissa olivat niinä aikoina olleet ikkunat ja savuhormistot jo kauan. Akveduktit ja osin viemäröinnit olivat olleet tuhatvuotista perua. Mainzilainen Johan Gutenberg (vv. 1398-1468) kehitti kirjanpainokoneen vuonna 1450. Rheininsuun seudun Erasmus Rotterdamilainen (vv. 1466-1536) aloitteli filosofointejaan.


Siniveristen Forbuksien kanssa sukulinjassa hiukan olleiden Temmeksen Junttiloiden, Junttila nimen tarina on toistaiseksi selvittämätön. Heitä on ollut Temmeksellä Kärsämäminä ja Sillankorva Kärsämä sukunimisinä sekä Sillankorva Junttila nimisinä. Temmeksellä oli elänyt jo varhaisella 1700 – luvulla Juntila sukunimisia eli vain yksi t – kirjain sukunimessä ja myös Junttila nimisinä.


Sukulinjassa Junttiloiden kanssa olleet Haapaniemet ja Haapa – Perttulat olivat olleet temmesläisiä maanviljelijöitä. Temmes oli varhaisemmin ollut nimeltään Haapaniemi ja myös Haapaniemen kylä. Maanviljelijä, Liminkaan kuuluneen Mouckan talon isäntä, valtiopäivämies Abraham Schroderus (vv. 1690-1775) oli ollut Rantsilan kappalaisen Petter Schroderuksen ja hänen vaimonsa Beata os. Remahlin poika. Junttiloiden sukulinjassa olleiden Schroderusten sukulaisuustarina päättyy Petter Schroderus kappalaiseen. Rehmalien tarina jatkuu Kemin hopmanni Johan Rehmalin kautta Tuderuksiin, Someruksiin ja Someron pitäjään. Siellä oli kauan sitten ollut Somerus niminen kirkkoherra. Abraham Schroderuksesta oli tullut maanviljelijä Temmeksen Haurukylään ehkä siksi, että hänen isänsä oli kuollut pojan ollessa vielä lapsi eikä hänen äidillään ollut varaa kouluttaa poikaa.


Margaretha Zimmerman (vv. 1697-1738) oli ollut, isoisältään saksalaissyntyisen apteekkari Ericus Zimmermanin pojan, Pyhäjoen (Oulainen) kunnankirjuri Eric Zimmermanin tytär. Kuoltuaan Mouckan talon Margaretha emäntä oli haudattu Limingan kirkon lattian alle. Hänen isänsä Eric Zimmerman (vv. 1656-1731) oli vihitty Tukholmassa 3.12.1682 Anna Jacobintytär Letzlen kanssa. Annan isä Jacob Wijkmaninpoika Letzle oli kirjautunut opiskelijaksi yliopistoon Tukholmassa vuonna 1653. Hän oli toiminut porvarina ja laivurina Raahessa sekä tavaranhankkijana Tukholmassa. Jacob Letzle oli kuollut vuonna 1692 ja hänet haudattiin Tukholman Marian kirkkoon. Hän saattoi olla syntyperältään hollantilainen tai saksalainen? Tiedot Temmeksen Junttiloiden kanssa sukulinjassa oleviin Zimmermaneihin ja Letzleihin päättyy noihin listauksessa mainittuihin.


Skotlantilaista, ylhäistä sukujuurta ollut Gdanskissa tai Danzigissa tai Jaroslavissa syntynyt Caspar Hansson Forbus (vv. 1592-1682) oli toiminut raatimiehenä Oulussa, Pohjois - Pohjanmaan rovastikunnan voutina ja Iin nimismiehenä. Hän oli avioitunut vuoden 1622 jälkeen Iin kirkkoherra Johan Larsson Limingiuksen tyttären kanssa. Kirkkoherra Johan Lithoviuksenin Varsinais-Suomessa, Littoisissa mökinpoikana syntynyt isä Lars Lithovius oli toiminut Limingassa kirkkoherrana.


Ylhäisten geenejä omanneiden, aikoinaan Oulussa ja Raahessa pappeina, porvareina sekä raatimiehinä vaikuttaneiden Forbuksien juuret olivat kulkeneet Turun, Tukholman ja Puolan kautta Skotlannin Aberdeehen. Muinaisina aikoina Brittein saarilla ja Skotlannissa eläneisiin Forbeksiin (Suomessa Forbuksia) yhtyi myös kuninkaallisia sukuhaarautumia. Ennen muinoin monet Ranskan kruunupäät olivat olleet sukua englantilaisille kuninkaille. Nähtävästi noilla sukulinjauksessa esillä olevilla Forbeksilla oli ollut myös Ranskan kuninkaallisten geeniperimää.


<>Caspar Hansson Forbus s. Gdansk/Danzig/Jaroslav noin 1590 k. 17.12.1682 Oulu/Ii

puoliso: Brita Johansdotter Limingius s. 9.6.1600 Ii k. 11.8.1696 Ii.

<>Hans Georgson Forbes s. noin 1566 Aberdeen Scotland k. noin 1635

puoliso: tuntematon

<>Georg Forbes s. noin 1530 Blyth Scotland

puoliso: Margaret Wattertour

<>William Forbes s. noin 1500

puoliso: Margareth Rutherford

<>Georg Forbes of Auchintoull s. noin 1460

puoliso: Margareth Bessie Leslie of Balquahin s. noin 1462

Puolison isä: William Leslie of Balquahin noin 1400 – 18.4.1467. Puolison äiti: Euphemia Lidsay noin 1430 -. Puolison isoisä: David Lindsay of Crawford 1443 - ? Aberdeen. Puolison isoäiti: Elisabeth (Catharina) Stuart [prinsessa]. Isoäidin isä: Robert II of Scotland Stewart (Stuart) 2.3.1316 – 19.4.1390. Skotlannin kuningas vv. 1371-1390. Kuninkaan puolisot 1) Elisabeth Mure of Rowallan vv. 1320-1355. 2) Euphemia Leslie of Ross vv. 1330 – 1387

<>Thomas Forbes

puoliso: Christine Fraser

<>William Forbes s noin 1442 (3rd Lord Forbes) k noin 1483

puoliso: Christine Gordon s. Noin 1443 Aberdeen k. Aberdeen

<>James Forbes s noin 1400 (2nd Lord of Forbes) k. 30.7.1462

puoliso: Egidia Keith s noin 1424 k noin 1475

<>Alexander Forbes of Drumminor s noin 1380 (1st Baron of Forbes noin 1445-) k noin 1448 Aberdeenshire Scotland

puoliso: Elisabeth Douglas

<>John Forbes Knight of The Black Lip s noin 1332 Aberdeenshire k. 20.11.1406

puoliso: Margareth of Dunure Kennedy

<> John Forbes of Aberdeen Aberdeen sheriffi k noin 1387

puoliso: Margaret

<>John Forbes k. 1332 kaatui Dublinin taistelussa

puoliso: tuntematon

<>John Forbes of Urquant Casttle s noin 1280 k noin 1305 Urquart Casttle, Loch Ness

puoliso: tuntematon

<>Duncan ”Dominus” Forbes s noin 1250 k noin 1289

puoliso: tuntematon

<>Fergus Forbes s noin 1214 k noin 1251

puoliso. tuntematon

<>John Forbes

puoliso: tuntematon


Ylläolevien tietojen mukaan henkilölistani ensimmäisestä henkilöstä Yrjö Erkki Junttilasta (vv.1900-1952) voisi saada vaikutelman, että hän olisi ollut ”hyvvää sukua”. Että, hänelle olisi suotu hyvä elämä. Mutta, kurjan ja raskaan elämän hän eli.


Synnyinkodissaan Yli-Temmeksen Alajunttilassa nuorukaisena hän eli vuokralaisena kotitallinsa ylisillä. Ruokaa hän sai vain tekemällä töitä naapureilleen ruokapalkalla. Köyhää ja vaatimatonta oli yleensä muidenkin elämä Temmeksellä. Rahaa Erkkikin alkoi saada myöhemmin, kun alkoi kulkea ansiotöissä savotoissa ja uitoissa.


Yrjö Erkki Junttila (1900-1952) oli ollut sotaväessä (vv1920-1922) Lappeenrannassa ja Perkjärvellä. Sotaväen jälkeen hän avioitui tyttöystävänsä Pasasen Annin kanssa. He ryhtyivät maanviljelijöiksi ja ostivat viljeltäväkseen Annin kotitalon Tyrnävän Korvenkylästä. Vaatimatonta oli ollut heidän elämänsä siellä. Olisiko se ehkä kuitenkin tuntunut Erkista paremmalta, entiseen verrattuna, kun hän nyt oli isäntä? Ja, hän alkoi myös kulkea savotoissa hevosen, hevosten kanssa.


Ennen, Suomen viime sotia oli ollut pitkä lama, mutta pienenä helpotuksena lamaan, samanaikaisesti oli ollut myös 1930-luvun pitkä lämpimien kesien kausi. Esimerkiksi Tyrnävälle rakensivat vehnämyllyn. Vehnänviljely levisi sinne ja sivu siitäkin.


Pula-aikana Erkille tulivat tutuiksi ulosottomiehet. Eräänä alkukesän päivänä hän oli tehnyt kotipihallaan lähtöä pyöränsä kanssa Haukiputaalle kanavankaivuutöihin. Hän oli lukenut sanomalehdestä siellä olevista kanavointitöistä. Siitäkin, että lapiomiehiä tarvittiin sinne. Erkki päätti lähteä tienaamaan leipää itselleen ja lapsilaumalleen.


Se oli ollut veret pysäyttänyt tilanne, kun pihalle oli samanaikaisesti tullut poliisien kanssa ulosottomiehiä Limingasta, Temmekseltä ja Tyrnävältä. He olivat tulleet perimään ulosottoon pantuja kuntien ennakkoveroja. Heillä oli ollut eräänä ajatuksena viedä Erkiltä polkupyörä. Mutta, kohtapa hän kuitenkin oli lähtenyt pyöräileen lapio tarakalla vanhalla rämisevällä polkupyörällään kohden Haukipudasta ja kanavankaivuutöitä.


Erilainen oli siihen vanhaan aikaan ollut poliisien ja ulosottomiesten arvomaailma. Ja muutenkin oli ollut erilaista. Esimerkiksi poliiseilla ei ollut aseita. Verkkaripukuisilla poliiseilla oli ollut vain suikka kokardin kanssa ainoa poliisiin viittaava. Juteltuaan aikansa he olivat tulleet siihen tulokseen, että väärin oli Erkin tapauksessa toimittu. Junttilan Erkillä olivat olleet jatkuvana vaivana ylisuuret kunnallisverot ja lisäksi monesta kunnasta. Ehkä se vaikutti silloin, että niinä aikoina usein mökin miehiä makoili päivisinkin viinoissaan kotipirtin sängyssä. Mutta, Junttilan Erkki olikin ollut ahkera työmies. Hän oli ollut eläissään työhullu, työnarkomaani.


Tänään poliisit ovat erilaisia. He ovat raskaasti aseistettuja. Harvan valtion sotilaat ovat edes niin aseistautuneita Herkästi he ”etälamauttavat” erityisesti heikommassa asemassa olevan. Usein käy niin, että etälamautettu löytyy seuraavana aamuna putkasta kuolleena.


Erkki joutui asevelvollisena Suomen talvisotaan (30.11.1939-13.3.1940) ja kesällä 1941 mukaan jatkosotaan. Hän haavottui kesällä 1942 läpiammuttuna Kiestingissä. Erkki vapautettiin vakavan haavoittumisensa takia ainiaaksi asepalveluksesta. Kuntouduttuaan, hän kävi työvelvollisena purkamassa ja lastaamassa aseveljiemme, waffenbrudereítten, sakujen laivojen lasteja Oulun Toppilan satamassa.


Kun Erkki lähestyi 50 ikävuottaan hänellä alkoi mennä taloudellisesti paremmin. Hän esimerkiksi kunnosti maatalonsa pihapiirin rakennuksia ja rakensi sinne myös uutta. Hän alkoi hankkia koneita esimerkiksi uuden tärkeän puimakoneen, maamoottorin jne. Hän osti ensimmäisenä korvenkyläläisenä uuden Ferguson maataloustraktorin keväällä 1952.


Se oli surullista, että hänelle tuli niinä aikoina syöpä vaivaksi. Erkki kuoli syöpään pian joululta 1952. Sitä oli edeltänyt sairaalareissuja Oulun lääninsairaalaan. Hänet haudattiin Tyrnävän hautausmaalle tammikuun pakkasilla1953. Hänen temmesläisen serkkunsa Sillankorvan (Junttila) Esterin mies kansakoulunopettaja Paavo Kytökorpi kirjoitti Erkistä pienen muistokirjoituksen sanomalehti Liittoon.


Viimeisenä kesänään Erkki jätti maataloustöiden teot pois. Ei hän niihin jaksanut osallistua. Hän kävi muutamina kesäisinä öinä, kun luuli muun talonväen nukkuvan, istumassa Fergusoninsa istuimella ja vähän sitä samalla myös vähän liikutteli pihalla. Hän oli viimeisenä kesänään ahkera marjojen poimija. Esimerkiksi viereinen Sipolanräme oli keltaisenaan hilloja. Sieltä oli vaivatonta käydä poimimassa ämpärilliset hillaa nuorimpien lasten kanssa.


Juho Jaakonpoika Junttila-Sillankorva (vv. 1790-1856) eli epätavallisemman elämän kuin yleensä. Noin 18 vuotiaana nuorukaisena, Suomen sodan aikaan (vv. 1808-1809) hän oli joutunut ohikulkeneitten venäläisten sotilaiden vangiksi. Venäläiset eivät olleet juuri ottaneet vankeja. Tarina kertoo, että Juho oli ollut tietävä ja neuvokas nuorukainen. Siksi hänet oli otettu vangiksi. Hänen oli onnistunut paeta venäläisiltä. Juho Jaakonpoika Junttila Sillankorva oli jäänyt Temmeksen historiaan osaavana monitoimisena miehenä. Hän oli ollut esimerkiksi osaava maanviljelijä ja käsistään tekevä mies. Hän oli nikkaroinut Temmeksen kirkon kaikukatoksen (1847). Pieni lahjoittaja hän oli myös ollut. Juho Sillankorva Junttila oli lahjoittanut Temmeksen kirkkoon virsien numerotaulun ja siihen metalliset numerot.


Lähteitä:


http://gw5.geneanet.org/index.php3?b=strang&lang=en&m=NG&t=N&n=Junttila&x=11&y=8

http://finlander.genealogia.fi/archive/index.php/t-3874.html

http://www.elisanet.fi/mauri_my/johan/gp501.htm

http://www.kolumbus.fi/bjorn.corander/anor/svardsida/default.html

http://www.rampantscotland.com/clans/blclanforbes.htm

http://www.the-holms.org/ibcped.htm

http://www.electricscotland.com/webclans/dtog/forbes2.html

http://aforum.genealogi.se/discus/messages/241/73274.html?1124170544

http://www.kirjastovirma.net/lakeudenkulttuuripolku/kirkot#Temmes

http://fi.wikipedia.org/wiki/Temmes

http://www.kirjastovirma.fi/temmes/pitajanumero/sotamuistot

http://www.kirjastovirma.fi/temmes/pitajanumero/asutushistoria

http://koti.kapsi.fi/~perttuveikko/doku.php?id=temmes_rk1795

http://koti.kapsi.fi/~perttuveikko/doku.php?id=liminka_rk1775

http://koti.kapsi.fi/~perttuveikko/doku.php?id=liminka_rk1795


23.7.15 14:56


Werbung


Juho Jaakonpika Junttila-Sillankorva

FM Mauri Junttila


Sukututkimuksen tuloksia - kuninkaallisista ryysyläisiksi


I Yrjö Erkki Eeronpoika Junttila Temmes 1900 Tyrnävä 1952

& Anni (Anna) Elina Junttila os. Pasanen Tyrnävä 1900-1989

II Eero Antinpoika Junttila Temmes 1870-1948

& Hilda Maria Junttila os. Parviainen Temmes 1872-1915

leskimiehen II puoliso Hilda Maria Heikintytär os. Puhakka Temmes 1882-1978

III Antti Juhonpoika Junttila Temmes 1825-1906

& Maria Junttila os. Anttila Temmes 1840-1901

IV Juho Jaakonpoika Junttila-Sillankorva Temmes 1790-1856

& Brita Junttila-Sillankorva os. Haapa-Perttula Temmes 1790-1870


[Jacob Pehrsson Kärsämä Junttila 1741-1797 Temmes

Stina PehrsdotterKärsämä Junttila os. Kauppi 1766 - ?Temmes

Pehr Mattson Kärsämä Sillankorva 1719 – Temmes

vaimo ?? Temmes]


V Antti Antinpoika Haapa-Perttula Temmes 1762 -?

& Anna Haapa-Perttula os. Haapaniemi Temmes 1767 -?

VI Antti Antinpoika Haapa-Perttula Temmes ? - ?

& Anna Haapa-Perttula os. Schroderus Liminka 1729 Temmes ?

VII Abraham Petterinpoika Schroderus Rantsila 1690 Liminka 1775

& Margaretha Schroderus os. Zimmerman Pyhäjoki 1697 Liminka 1738

VIII Eric Ericuksenpoika Zimmerman Tukholma 1656 Pyhäjoki 1731

& Anna Zimmermann os. Letzle ?? - ??

IX Jacob Wijkmaninpoika Letzle Turku ? Tukholma 1692

& Brita Letzle os. Forbus ?? - ??

X Caspar Hansson Forbus Gdansk/Danzig/Jaroslav 1592 Ii 1682

& Brita Forbus os. Limingius Ii 1600 Ii 1696

XI Johan Larsson Limingius (myös Lithovius, Corvinus) Liminka 1563 Ii 1634

& Christina Limingius os. Sursill Uumaja 1562 Ii 1632

XII Östen Ericsson Sursill Uumaja 1520-1582

& Magdalena Sursill os. Ericsdotter Vaasa 1535 Uumaja ??

XIII Eric Östensson Ångerman (Sursill) Ångermanland 1480 Uumaja 1548

& Dordi Ångerman os. Bure Uumaja 1507 – 1550

XIV Jacob Andersson Bure Uumaja 1450 - ??

& Kealog Bure os. Olofsdotter Uumaja ?? - ??


Sursillien kantaisä Eric Ångerman osallistui Ruotsin sisällis-/vapaussotaan (vv. 1521-1523) voittaja – armeijassa muonanhankkijana. Kyseisessä sodassa suuri osa Ruotsia pääsi irti Kalmarin unionista (vv. 1397-1523) ja Tanskan Kristian II kuninkaasta (vv. 1481-1559). Ruotsia alkoi hallita kuningas Kustaa Vaasa (vv. 1496-1560).


Arvellaan Ångermanlandista kotoisin olleen Eric Ångermanin Sursill sukunimen johtuneen siitä, että hän oli vallankumousarmeijan muonanhankkijana kuljetuttanut sotilaille kotiseutunsa perinneruokaa hapansilakkaa. Sotilaat olivat sitä syödessään alkaneet epäillä myrkytystä. He aloittivat syömälakon. Kalmarin unionin vastaisen liittouman ylipäällikkö Kustaa Vaasakin hermostui. Ehkä sodan häviämisen pelosta?


Olisiko Ruotsin (1521-1523) itsenäisyyssodassa sekoiluistaan johtuvaa ollut se, ettei Eric Ångermanille (Sursill) ollut sodan jälkeen sijaa lähellä hovia, vaan tapaamme hänet seuraavaksi kaukana Ruotsin Lapissa? Nähtävästi karkoitus oli rangaistus. Hänen oli kuitenkin suotu elää, mutta hänen piti alkaa elää kaukana hovista.


Armollisuus saattoi johtua siitä, että entinen vallankumousarmeijan muonanhankkija oli osannut kirjoittaa, laskea ja lukea. Harvinaisia taitoja niinä aikoina. Kuningas Kustaa Vaasa aloitti erämaiden asuttamisen. Erämaissa tarvittiin esimerkiksi vouteja.


Ruotsin vapaussodan (vv. 1521-1523) jälkeen Kustaa Vaasa aloitti uudistukset. Hänen ansiostaan Ruotsi alkoi kasvaa tulevaksi Pohjolan suurvallaksi. Alettiin tehdä uudistuksia. Helsinki perustettiin vuonna 1550 kilpailemaan kaupankäynnistä Tallinnan kanssa. (Se oli osa Ruotsia vuodesta 1561). Itämaa, Suomi tunnustettiin osaksi Ruotsia. Kustaa Vaasa lakkautti Västeråsin (v. 1527) valtiopäivien julistuksella Ruotsista katolisen kirkon, tilalle tuli luterilainen. Hän lakkautti huonoksi nähneensä linnanherrajärjestelmän. Verorahat ja muutkin kruunulle kuuluvat, kun tahtoivat vain jäädä makaamaan linnanherrain omiin aarrekammioihin. Veroja alkoivat kerätä voudit. Myös suoraa toimintaa harrastanut Kustaa Vaaa mestautti Kalmarin unionille ja Tanskalle uskollisia kilpailemasta vallasta. He olivat olleet vanhaa aatelistoa, jotka olivat päässeet valtaan Kalmarin unionin aikana.


Östen Ericsson Sursillin (vv. 1520-1582) lapsia kulkeutui Pohjanlahden Suomen puolelle. Noiden Sursillien sukulinjaan liittyy valtavat määrät nykyistä suomalaista. Östen Sursill oli toiminut voutina Ruotsin Lapissa. Ei vaikuttanut hovissa tai lähellä sitä. Alhaista syntyä, hänkin oli ollut. Luonnollisesti hyväsukuiset, erityisesti vuosien 1521-1523 sodan voittaja - armeijassa sotineet tai heidän jälkeläisensä, saivat jäädä siviilisaation pariin Birkaan, Upsalaan, Sigtunaan tai Tukholmaan hovin läheisyyteen.


Syrjimiskäytäntöä voi uskoa olleen myös pappien keskuudessa. Hyväsukuiset saivat jäädä iloisten krouvien Tukholmaan, Turkuun tai Upsalaan. Huono-osaiset lähettiin Ruotsinmaan suuriin erämaihin tappelemaan elintilasta ryssäin ja susien kanssa.


Primitiivissä oloissa elivät 1500 – luvulla Lapissa. Ei siellä eletty kristallikruunujen loisteessa. Maakuopissa, risu - ja turvemajoissa sekä eläintennahkoista kootuissa lappalaiskodissa asuivat silloin ja vielä satoja vuosia eteenpäin, paikoin nykypäiviin saakka. Eläintennahkoihin pukeutuneita he olivat olleet.


Tuhansien vuosien erot olivat olleet esimerkiksi Hollannin, Saksan ja Ruotsin kesken. Rheinin varren taloissa olivat niinä aikoina olleet ikkunat ja savuhormistot jo kauan. Akveduktit ja osin viemäröinnit olivat olleet tuhatvuotista perua. Mainzilainen Johan Gutenberg (vv. 1398-1468) kehitti kirjanpainokoneen vuonna 1450. Rheininsuun seudun Erasmus Rotterdamilainen (vv. 1466-1536) aloitteli filosofointejaan.


Siniveristen Forbuksien kanssa sukulinjassa hiukan olleiden Temmeksen Junttiloiden, Junttila nimen tarina on toistaiseksi selvittämätön. Heitä on ollut Temmeksellä Kärsämäminä ja Sillankorva Kärsämä sukunimisinä sekä Sillankorva Junttila nimisinä. Temmeksellä oli elänyt jo varhaisella 1700 – luvulla Juntila sukunimisia eli vain yksi t – kirjain sukunimessä ja myös Junttila nimisinä.


Sukulinjassa Junttiloiden kanssa olleet Haapaniemet ja Haapa – Perttulat olivat olleet temmesläisiä maanviljelijöitä. Temmes oli varhaisemmin ollut nimeltään Haapaniemi ja myös Haapaniemen kylä. Maanviljelijä, Liminkaan kuuluneen Mouckan talon isäntä, valtiopäivämies Abraham Schroderus (vv. 1690-1775) oli ollut Rantsilan kappalaisen Petter Schroderuksen ja hänen vaimonsa Beata os. Remahlin poika. Junttiloiden sukulinjassa olleiden Schroderusten sukulaisuustarina päättyy Petter Schroderus kappalaiseen. Rehmalien tarina jatkuu Kemin hopmanni Johan Rehmalin kautta Tuderuksiin, Someruksiin ja Someron pitäjään. Siellä oli kauan sitten ollut Somerus niminen kirkkoherra. Abraham Schroderuksesta oli tullut maanviljelijä Temmeksen Haurukylään ehkä siksi, että hänen isänsä oli kuollut pojan ollessa vielä lapsi eikä hänen äidillään ollut varaa kouluttaa poikaa.


Margaretha Zimmerman (vv. 1697-1738) oli ollut, isoisältään saksalaissyntyisen apteekkari Ericus Zimmermanin pojan, Pyhäjoen (Oulainen) kunnankirjuri Eric Zimmermanin tytär. Kuoltuaan Mouckan talon Margaretha emäntä oli haudattu Limingan kirkon lattian alle. Hänen isänsä Eric Zimmerman (vv. 1656-1731) oli vihitty Tukholmassa 3.12.1682 Anna Jacobintytär Letzlen kanssa. Annan isä Jacob Wijkmaninpoika Letzle oli kirjautunut opiskelijaksi yliopistoon Tukholmassa vuonna 1653. Hän oli toiminut porvarina ja laivurina Raahessa sekä tavaranhankkijana Tukholmassa. Jacob Letzle oli kuollut vuonna 1692 ja hänet haudattiin Tukholman Marian kirkkoon. Hän saattoi olla syntyperältään hollantilainen tai saksalainen? Tiedot Temmeksen Junttiloiden kanssa sukulinjassa oleviin Zimmermaneihin ja Letzleihin päättyy noihin listauksessa mainittuihin.


Skotlantilaista, ylhäistä sukujuurta ollut Gdanskissa tai Danzigissa tai Jaroslavissa syntynyt Caspar Hansson Forbus (vv. 1592-1682) oli toiminut raatimiehenä Oulussa, Pohjois - Pohjanmaan rovastikunnan voutina ja Iin nimismiehenä. Hän oli avioitunut vuoden 1622 jälkeen Iin kirkkoherra Johan Larsson Limingiuksen tyttären kanssa. Kirkkoherra Johan Lithoviuksenin Varsinais-Suomessa, Littoisissa mökinpoikana syntynyt isä Lars Lithovius oli toiminut Limingassa kirkkoherrana.


Ylhäisten geenejä omanneiden, aikoinaan Oulussa ja Raahessa pappeina, porvareina sekä raatimiehinä vaikuttaneiden Forbuksien juuret olivat kulkeneet Turun, Tukholman ja Puolan kautta Skotlannin Aberdeehen. Muinaisina aikoina Brittein saarilla ja Skotlannissa eläneisiin Forbeksiin (Suomessa Forbuksia) yhtyi myös kuninkaallisia sukuhaarautumia. Ennen muinoin monet Ranskan kruunupäät olivat olleet sukua englantilaisille kuninkaille. Nähtävästi noilla sukulinjauksessa esillä olevilla Forbeksilla oli ollut myös Ranskan kuninkaallisten geeniperimää.


<>Caspar Hansson Forbus s. Gdansk/Danzig/Jaroslav noin 1590 k. 17.12.1682 Oulu/Ii

puoliso: Brita Johansdotter Limingius s. 9.6.1600 Ii k. 11.8.1696 Ii.

<>Hans Georgson Forbes s. noin 1566 Aberdeen Scotland k. noin 1635

puoliso: tuntematon

<>Georg Forbes s. noin 1530 Blyth Scotland

puoliso: Margaret Wattertour

<>William Forbes s. noin 1500

puoliso: Margareth Rutherford

<>Georg Forbes of Auchintoull s. noin 1460

puoliso: Margareth Bessie Leslie of Balquahin s. noin 1462

Puolison isä: William Leslie of Balquahin noin 1400 – 18.4.1467. Puolison äiti: Euphemia Lidsay noin 1430 -. Puolison isoisä: David Lindsay of Crawford 1443 - ? Aberdeen. Puolison isoäiti: Elisabeth (Catharina) Stuart [prinsessa]. Isoäidin isä: Robert II of Scotland Stewart (Stuart) 2.3.1316 – 19.4.1390. Skotlannin kuningas vv. 1371-1390. Kuninkaan puolisot 1) Elisabeth Mure of Rowallan vv. 1320-1355. 2) Euphemia Leslie of Ross vv. 1330 – 1387

<>Thomas Forbes

puoliso: Christine Fraser

<>William Forbes s noin 1442 (3rd Lord Forbes) k noin 1483

puoliso: Christine Gordon s. Noin 1443 Aberdeen k. Aberdeen

<>James Forbes s noin 1400 (2nd Lord of Forbes) k. 30.7.1462

puoliso: Egidia Keith s noin 1424 k noin 1475

<>Alexander Forbes of Drumminor s noin 1380 (1st Baron of Forbes noin 1445-) k noin 1448 Aberdeenshire Scotland

puoliso: Elisabeth Douglas

<>John Forbes Knight of The Black Lip s noin 1332 Aberdeenshire k. 20.11.1406

puoliso: Margareth of Dunure Kennedy

<> John Forbes of Aberdeen Aberdeen sheriffi k noin 1387

puoliso: Margaret

<>John Forbes k. 1332 kaatui Dublinin taistelussa

puoliso: tuntematon

<>John Forbes of Urquant Casttle s noin 1280 k noin 1305 Urquart Casttle, Loch Ness

puoliso: tuntematon

<>Duncan ”Dominus” Forbes s noin 1250 k noin 1289

puoliso: tuntematon

<>Fergus Forbes s noin 1214 k noin 1251

puoliso. tuntematon

<>John Forbes

puoliso: tuntematon


Ylläolevien tietojen mukaan henkilölistani ensimmäisestä henkilöstä Yrjö Erkki Junttilasta (vv.1900-1952) voisi saada vaikutelman, että hän olisi ollut ”hyvvää sukua”. Että, hänelle olisi suotu hyvä elämä. Mutta, kurjan ja raskaan elämän hän eli.


Synnyinkodissaan Yli-Temmeksen Alajunttilassa nuorukaisena hän eli vuokralaisena kotitallinsa ylisillä. Ruokaa hän sai vain tekemällä töitä naapureilleen ruokapalkalla. Köyhää ja vaatimatonta oli yleensä muidenkin elämä Temmeksellä. Rahaa Erkkikin alkoi saada myöhemmin, kun alkoi kulkea ansiotöissä savotoissa ja uitoissa.


Yrjö Erkki Junttila (1900-1952) oli ollut sotaväessä (vv1920-1922) Lappeenrannassa ja Perkjärvellä. Sotaväen jälkeen hän avioitui tyttöystävänsä Pasasen Annin kanssa. He ryhtyivät maanviljelijöiksi ja ostivat viljeltäväkseen Annin kotitalon Tyrnävän Korvenkylästä. Vaatimatonta oli ollut heidän elämänsä siellä. Olisiko se ehkä kuitenkin tuntunut Erkista paremmalta, entiseen verrattuna, kun hän nyt oli isäntä? Ja, hän alkoi myös kulkea savotoissa hevosen, hevosten kanssa.


Ennen, Suomen viime sotia oli ollut pitkä lama, mutta pienenä helpotuksena lamaan, samanaikaisesti oli ollut myös 1930-luvun pitkä lämpimien kesien kausi. Esimerkiksi Tyrnävälle rakensivat vehnämyllyn. Vehnänviljely levisi sinne ja sivu siitäkin.


Pula-aikana Erkille tulivat tutuiksi ulosottomiehet. Eräänä alkukesän päivänä hän oli tehnyt kotipihallaan lähtöä pyöränsä kanssa Haukiputaalle kanavankaivuutöihin. Hän oli lukenut sanomalehdestä siellä olevista kanavointitöistä. Siitäkin, että lapiomiehiä tarvittiin sinne. Erkki päätti lähteä tienaamaan leipää itselleen ja lapsilaumalleen.


Se oli ollut veret pysäyttänyt tilanne, kun pihalle oli samanaikaisesti tullut poliisien kanssa ulosottomiehiä Limingasta, Temmekseltä ja Tyrnävältä. He olivat tulleet perimään ulosottoon pantuja kuntien ennakkoveroja. Heillä oli ollut eräänä ajatuksena viedä Erkiltä polkupyörä. Mutta, kohtapa hän kuitenkin oli lähtenyt pyöräileen lapio tarakalla vanhalla rämisevällä polkupyörällään kohden Haukipudasta ja kanavankaivuutöitä.


Erilainen oli siihen vanhaan aikaan ollut poliisien ja ulosottomiesten arvomaailma. Ja muutenkin oli ollut erilaista. Esimerkiksi poliiseilla ei ollut aseita. Verkkaripukuisilla poliiseilla oli ollut vain suikka kokardin kanssa ainoa poliisiin viittaava. Juteltuaan aikansa he olivat tulleet siihen tulokseen, että väärin oli Erkin tapauksessa toimittu. Junttilan Erkillä olivat olleet jatkuvana vaivana ylisuuret kunnallisverot ja lisäksi monesta kunnasta. Ehkä se vaikutti silloin, että niinä aikoina usein mökin miehiä makoili päivisinkin viinoissaan kotipirtin sängyssä. Mutta, Junttilan Erkki olikin ollut ahkera työmies. Hän oli ollut eläissään työhullu, työnarkomaani.


Tänään poliisit ovat erilaisia. He ovat raskaasti aseistettuja. Harvan valtion sotilaat ovat edes niin aseistautuneita Herkästi he ”etälamauttavat” erityisesti heikommassa asemassa olevan. Usein käy niin, että etälamautettu löytyy seuraavana aamuna putkasta kuolleena.


Erkki joutui asevelvollisena Suomen talvisotaan (30.11.1939-13.3.1940) ja kesällä 1941 mukaan jatkosotaan. Hän haavottui kesällä 1942 läpiammuttuna Kiestingissä. Erkki vapautettiin vakavan haavoittumisensa takia ainiaaksi asepalveluksesta. Kuntouduttuaan, hän kävi työvelvollisena purkamassa ja lastaamassa aseveljiemme, waffenbrudereítten, sakujen laivojen lasteja Oulun Toppilan satamassa.


Kun Erkki lähestyi 50 ikävuottaan hänellä alkoi mennä taloudellisesti paremmin. Hän esimerkiksi kunnosti maatalonsa pihapiirin rakennuksia ja rakensi sinne myös uutta. Hän alkoi hankkia koneita esimerkiksi uuden tärkeän puimakoneen, maamoottorin jne. Hän osti ensimmäisenä korvenkyläläisenä uuden Ferguson maataloustraktorin keväällä 1952.


Se oli surullista, että hänelle tuli niinä aikoina syöpä vaivaksi. Erkki kuoli syöpään pian joululta 1952. Sitä oli edeltänyt sairaalareissuja Oulun lääninsairaalaan. Hänet haudattiin Tyrnävän hautausmaalle tammikuun pakkasilla1953. Hänen temmesläisen serkkunsa Sillankorvan (Junttila) Esterin mies kansakoulunopettaja Paavo Kytökorpi kirjoitti Erkistä pienen muistokirjoituksen sanomalehti Liittoon.


Viimeisenä kesänään Erkki jätti maataloustöiden teot pois. Ei hän niihin jaksanut osallistua. Hän kävi muutamina kesäisinä öinä, kun luuli muun talonväen nukkuvan, istumassa Fergusoninsa istuimella ja vähän sitä samalla myös vähän liikutteli pihalla. Hän oli viimeisenä kesänään ahkera marjojen poimija. Esimerkiksi viereinen Sipolanräme oli keltaisenaan hilloja. Sieltä oli vaivatonta käydä poimimassa ämpärilliset hillaa nuorimpien lasten kanssa.


Juho Jaakonpoika Junttila-Sillankorva (vv. 1790-1856) eli epätavallisemman elämän kuin yleensä. Noin 18 vuotiaana nuorukaisena, Suomen sodan aikaan (vv. 1808-1809) hän oli joutunut ohikulkeneitten venäläisten sotilaiden vangiksi. Venäläiset eivät olleet juuri ottaneet vankeja. Tarina kertoo, että Juho oli ollut tietävä ja neuvokas nuorukainen. Siksi hänet oli otettu vangiksi. Hänen oli onnistunut paeta venäläisiltä. Juho Jaakonpoika Junttila Sillankorva oli jäänyt Temmeksen historiaan osaavana monitoimisena miehenä. Hän oli ollut esimerkiksi osaava maanviljelijä ja käsistään tekevä mies. Hän oli nikkaroinut Temmeksen kirkon kaikukatoksen (1847). Pieni lahjoittaja hän oli myös ollut. Juho Sillankorva Junttila oli lahjoittanut Temmeksen kirkkoon virsien numerotaulun ja siihen metalliset numerot.


Lähteitä:


http://gw5.geneanet.org/index.php3?b=strang&lang=en&m=NG&t=N&n=Junttila&x=11&y=8

http://finlander.genealogia.fi/archive/index.php/t-3874.html

http://www.elisanet.fi/mauri_my/johan/gp501.htm

http://www.kolumbus.fi/bjorn.corander/anor/svardsida/default.html

http://www.rampantscotland.com/clans/blclanforbes.htm

http://www.the-holms.org/ibcped.htm

http://www.electricscotland.com/webclans/dtog/forbes2.html

http://aforum.genealogi.se/discus/messages/241/73274.html?1124170544

http://www.kirjastovirma.net/lakeudenkulttuuripolku/kirkot#Temmes

http://fi.wikipedia.org/wiki/Temmes

http://www.kirjastovirma.fi/temmes/pitajanumero/sotamuistot

http://www.kirjastovirma.fi/temmes/pitajanumero/asutushistoria


23.7.15 11:12





Verantwortlich für die Inhalte ist der Autor. Dein kostenloses Blog bei myblog.de! Datenschutzerklärung
Werbung